Sairastavat osana työelämää

SAIRASTAVAT OSANA TYÖELÄMÄÄ

Diagnoosillamme on tapana yllättää meidät silloin, kun elämä hymyilee. Se tarraa kiinni opiskelujen ollessa vielä kesken tai keskelle elämän ruuhkavuosia.Itse sain MS-diagnoosin 34-vuotiaana kesken parhaan urakiidon ja kuljin usvassa sen jälkeen muutaman vuoden. Olin töissä elänyt unelmaani ja sairastuminen pudotti syvälle monttuun. Tein shokkivaiheessa useita virheitä, joihin törmään edelleen 26 vuotta myöhemmin. Työkyvyttömyyseläkkeelle pääsin diagnoosillani kahdessa viikossa. Sairautta hidastavia lääkkeitä ei vielä silloin ollut tarjolla ja suhtautuminen sairauteen oli vakavampaa, kuin nykyisin. Onneksi tilanne on vuosien saatossa huomattavasti kohentunut.

Opiskelu ja työelämä koetaan sairastavienkin keskuudessa merkitykselliseksi ja diagnoosin yllättäessä ei kannata jäädä yksin. Työterveyspalvelut ja Neuroliiton työelämäpalvelut ovat tärkeänä tukena opiskelun ja työelämän muutoksissa. Neuroliiton työelämäpalvelujen resursseja on pystytty lisäämään ja palvelut ovat myös monipuolistuneet. Olen ollut järjestötoiminnassa mukana yli 20 vuotta ja olen ylpeänä saanut seurata oman järjestömme työelämäpalvelujen laadukkuutta.

Sairastuminen ei välttämättä vaikuta työkykyyn ja osa meistä pysyy työelämässä normaaliin eläkeikään saakka. Joskus ammatissa jatkaminen voi olla mahdotonta sairauden mukanaan tuomien oireiden myötä. Silloin omaan työterveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä ja punnita asiantuntijoiden kanssa eri vaihtoehtoja.

Sairastavien mahdollisuus osallistua työelämään on onneksi helpottunut teknologian kehittymisen, digitalisaation sekä korona-ajan mukanaan tuoman etätyömahdollisuuden myötä. Ennen puhuttiin työpaikan fyysisistä esteistä ja etsittiin keinoja muuttaa työpaikka esteettömäksi. Nykyisin työtä voi tehdä hyvin myös kotoa käsin ja tämä on tuonut sairastaville monipuolisempia työskentely- mahdollisuuksia. Palasin myös itse jo aikaa sitten takaisin työelämään. Toimin nykyisin yrittäjänä paloturvallisuusalalla turvatuoteasiantuntijana. Yrittäjänä pystyn säätelemään työskentelyä jaksamiseni mukaan.

Työmarkkinoille ei ole kuitenkaan helppo tunkeutua, sillä työllisyysaste on meillä Euroopan huonoimpia. Perusosaamisen parantaminen, työvoimapulan paikkaaminen, työhyvinvoinnin edistäminen sekä osa-aikatyö ovat tärkeitä keinoja työvoiman lisäämiseksi. Työmarkkinoilla jokaisen työikäisen panos on tärkeä ja tarpeellinen, eikä sairastavia kannata tässä yhtälössä unohtaa.